Agrohomeopatia

on homeopatian käyttöä kasveille, kukkasille, viherkasveille, viljelmille, puutarhoihin, kasvihuoneisiin, hedelmätarhoihin.  Agrohomeopatiasta puhutaan myös kun viitataan metsien, peltoalueiden, vesiviljelmien, vesistöjen tai minkä tahansa kokonaisen ekosysteemin hoitoon homeopatialla. Homeopatialla voidaan myös parantaa maaperää. Agrohomeopatia voi myös olla hyvä ja edullinen vaihtoehto maanviljelyksessä kasvi- ja tuholaismyrkyille ja ilman haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Tätä kutsutaan agroekologiseksi suuntaukseksi. 

Agrohomeopatian alaisuuteen kuuluu myös holohomeopatia, joka on enemmän systeeminen alamenetelmä homeopatiassa hoitaa kasveja kokonaisvaltaisen näkemyksen mukaisesti. Holohomeopatiaan liittyy myös käsite elvyttävä maanviljelys, joka edistää maaperän ja kasvien vuorovaikutusta ja luonnollista ravinteiden kiertoa.

Agrohomeopatia on uusimpia homeopatian koulukuntia, joka on alkanut kehittyä 1980-luvulta alkaen omaksi suuntauksekseen. Homeopatian parissa kasvien hoitaminen lääkeaineilla ei kuitenkaan ole uutta, sillä jo Hahnemann käytti puutarhassa viljelemillään kasveilla homeopatiaa. Antroposofisen hoitomenetelmän kehittäjä Rudolf Steiner selitti jo 1920-luvulla pitämillään luennoilla potensoitujen lääkeaineiden käyttöä maaviljelyssä. Itävaltalaista Rudolf Steineria pidetään biodynaamisen maanviljelyn perustajana. Steiner suositteli myös rikkaruohojen tuhkasta tai poltetuista tuhoeläimistä valmistettuja potensoituja aineita tuhoeläinten ja rikkaruohojen hävittämiseen. Erityisesti kasveille valmistettujen lääkeaineiden kohdalla voidaan puhua agrohomeopaattisesta lääkeaineesta, jotka eroavat tavallisista homeopaattisista valmisteista. Mutta kasveille käytetään yleisimmin samoja homeopaattisia valmisteita kuin ihmisille tai eläimille.  

Mitä voidaan hoitaa agrohomeopatialla?

Viljelykasveja, hedelmätarhoja, puutarha- ja huonekasveja voidaan hoitaa homeopaattisesti saavuttamaan parempaa kukintaa, runsaampaa satoa ja selviämään kasvitaudeista ja tuholaisista. Lisäksi katkenneesta oksasta, varttamisesta, siirtämisestä ja istuttamisesta aiheutuneita vaivoja voidaan hoitaa. Jos kasvi on ollut liian kosteassa, kylmässä tai kuumassa, auringonpaisteessa tai kuivunut tai saanut suolaista vettä ja kituu sen vuoksi, kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa homeopaattisesti.

Agrohomeopatiaa käyttävässä maataloudessa homeopaattisilla lääkeaineilla edistetään maatalouden viljelykasvien, kasvihuonekasvatuksen ja taimikasvatuksen tuotantoa ja laatua. Niillä voidaan myös parantaa maaperää niin, että siinä kasvavat kasvit tuottavat paremmin satoa ja kasvuston laatukin paranee. Taimikasvatuksessa edistetään taimien itävyyttä ja tehostetaan kasvua ja kasvit myös selviävät paremmin kasvitaudeista ja tuholaisista. Maaperää voidaan tasapainottaa mm. ravinteiden imeytymisessä (ravinteiden puutos tai liiallinen ravinnepitoisuus), rikkaruohojen kasvussa ja vaikka kitkemään kasvusto pois halutulta alueelta.  

Agrohomeopatia vahvistaa kasvin omaa elämänvoimaa, tasapainottaa maaperän toimintaa ja pyrkii  ratkaisemaan ongelman pysyvästi kokonaisvaltaisen näkökulmansa kautta ja ilman haittoja.  

Miten tutkimusten mukaan agrohomeopatia vaikuttaa kasveihin?

Tutkimuksissa on selkeästi havaittu, että homeopaattinen valmiste oikein valittuna vaikuttaa kasveilla fysikaalisiin ominaisuuksiin kuten kasvuun, ravinnepitoisuuteen, itämiseen ym. Eri potenssit (vahvuudet) vaikuttavat eri tavoin fysikaalisiin ominaisuuksiin eri kasveilla/kasvilajeilla. 

Mitä tutkimukset ovat osoittaneet tähän mennessä? Tutkimus salaatilla osoitti, että Carbo vegetabilis CH30 annettuna 48 tunnin välein lisäsi salaatin kuivapainoa 22% verrokkiryhmään nähden (ROSSI et al. 2003). Homeopaattinen Phosphorus CH100 kohotti sinkin ja boorin määrää maaperässä, johon oltiin lisätty orgaanista kompostia (ROSSI et al., 2004b). Mansikalla Carbo vegetabilis CH30 lisäsi taimituotantoa 70%. Kaupallisen mansikan tuotannossa Brasiliassa Carbo vegetabilis on ollut käytössä juuri sen kasvua parantavan vaikutuksen vuoksi. (ROSSI, 2005). Kaalintaimet kehittyvät paremmin kun ne on käsitelty Silicea terra 30CH (Pulido et al. 2014). Arsenicum album ja Baryta carbonica edistivät herneen itämistä sekä paransivat kasvua ja fotosynteesin aktiivisuutta (Panda et al. 2013). Arsenicum album edisti vehnänjyvän itämistä (Betti et al. 1997) ja kahvipavun itämistä (Meneses ja Gonzalez 2003).

Agrohomeopatia on uusin tutkimusala maailmalla maataloustieteissä ja bioteknologiassa. Vuonna 1986 V.D.Kaviraj hoiti menestyksekkäästi omenapuita Belladonnalla ja samalla avasi kokonaan uuden näkökulman maanviljelyksen käyttöön tutkimuksessa ja käytännössä. Viime vuosien aikana on tehty paljon tutkimusta, jotka osoittavat selkeästi, että homeopaattiset lääkevalmisteet muuttavat kasvien fysiologisia toimintoja. Ne vaikuttavat mm. entsyymitoimintaan, sokeri-, proteiini- ja klorofyllimääriin kasveilla (Sen et al. 2018). Lisäksi agrohomeopatialla  voidaan kontrolloida abioottista stressiä eli ympäristön stressitekijöiden haittoja  (suolaisuus, kuumuus, kylmyys, kuivuus sekä raskasmetallit). Agrohomeopatia tarjoaa keinon parantaa kasvien abioottisen stressin sietokykyä ilman geenimuuntelua. Mielenkiintoista on myös agrohomeopatian mahdollisuudet torjunta-aine resistenttien sienipatogeenien ja muiden kasvitautien ehkäisyssä. 

Agrohomeopatian tutkimusta tehdään mm. Kuubassa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Meksikossa, Italiassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa, Iso-Britanniassa, Espanjassa ja Chilessä.